KAIRO 09.04.1904 klo 12.00. Sama
huone. Ikkunat suljettuina.
Jälleen
valkoinen paperiarkki täyttyy kirjaimista. Yritän olla
nopea, on niin vähän aikaa, vain tunti. Tiedätkö
rakkaani, poikamme ovat jo varttuneet nuoriksi miehiksi. Näetkö
maailma muuttuu, on sodan ja rakkauden aikakausi. Aikakausi muuttaa
myös ihmisen, kaikki on niin suurta ja mahtavaa. On suuria
rakkauskertomuksia, myös sodat ovat muuttuneet suuriksi ja
mahtaviksi. Kirjoitan näitä säkeitä Kairossa
huhtikuussa 1904. Vain kymmenen vuotta ehtii kulua kun ammutaan
kuuluisat Sarajevon laukaukset 28.06.1914. Ensimmäinen maailmansota
sai luvan alkaa.
Ensimmäinen
maailmansota 1914 - 1918. Uskotaan lyhyeen sotaan, lopulta 36
maata osallistuu tulimyrskyyn. Sotaan osallistuu myös 64
miljoonaa sotilasta. Saldo, 10 miljoonaa kuollutta, 20 miljoonaa
haavoittunutta ja noin 7 miljoonaa vakavasti vammaiseksi jäänyttä
sotilasta.
Toinen maailmansota
1939 - 1945. 15. maaliskuuta aamulla klo 4.00 Tsekkoslovakian
presidentti Hacha luottavaisesti päätöksellään
laskee Tšekkoslovakian kansan kohtalon Saksan Führerin
käsiin. Toinen maailmansota sai alkaa. Saldo, keskitysleireillä
teloitettiin kaikkiaan 8 miljoonaa ihmistä. Natsit murhasivat
miehitetyissä maissa 12 miljoonaa ihmistä. Sodassa surmansa
saaneita n. 25 - 40 miljoonaa ihmistä. Hiroshiman pommi tappoi
kaikkiaan n. 100 000 ihmistä. Nagasakissa meni n. 40 000.
Näetkö
kaikki jatkuu samaa rataa läpi koko tämän tulen
aikakauden. Mikään ei ole niin kuin ennen, taivas hehkuu
tulen loistossa.
Pidä minua
kädestä. Kosketuksesi saa minut hehkumaan. Kohtele minua
oikein, saat minut palamaan ja roihu nousee taivaisiin.
Toiset sanovat
että rakkaus on ansa. Vain epäilevät sielut kiertävät
sen kaukaa. Sinä ja minä astumme siihen rohkeasti. Se
on ansa, joka antaa meille uuden elämän.
Tule maailmaani,
tule poikiemme maailmaan. Odotan innolla heidän hääpäiväänsä.
Se on sydämen palon päivä, koko maailma palaa silloin
kanssamme rakkauden liekein. Muistatko sen kesän kauan sitten,
se oli meidän kesä, vain sinun ja minun. Muistan kaikki
ne sävelet ja pehmeän poskesi. Nyt on näyttämö
meidän poikiemme, eikä heidän rakkauttaan voi hävittää
edes pommien ja kranaattien tuiske.